Huoneiston omistaja voi nyt päivittää taloyhtiön käytössä olevat yhteystietonsa Maanmittauslaitoksen Asiointipalvelussa. Tarkista yhteystiedot, jotta saat yhtiökokouskutsun ja muut taloyhtiön lähettämät viestit.

Näin ilmoitat yhteystietosi

Kirjaudu Asiointipalveluun ja tarkista yhteystiedot kohdasta ”Yhteystiedot taloyhtiölle”. Jos yhteystietosi eivät ole ajan tasalla, ilmoita muuttuneet tiedot ”Muuta yhteystietoja” -lomakkeella. Yhteystiedot päivittyvät heti.

Voit ilmoittaa lomakkeella sähköpostiosoitteesi taloyhtiön käyttöön. Ilmoittamalla sähköpostiosoitteen annat taloyhtiölle luvan lähettää yhtiökokouskutsuja tai muita viestitietoja sähköpostitse.

Jos sähköpostiosoitteesi muuttuu, muista ilmoittaa uusi sähköpostiosoite Asiointipalvelussa. Sähköpostiosoite ei päivity automaattisesti.

Tarkista myös postiosoitteesi

Asiointipalvelusta voit myös tarkistaa, mikä on taloyhtiön käytössä oleva postiosoitteesi ja mistä osoitetiedot on saatu. Jos osoite on haettu väestötietojärjestelmästä tai yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä, tiedot päivittyvät automaattisesti, kun teet muuttoilmoituksen.

Voit halutessasi ilmoittaa väestötietojärjestelmästä tai yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä poikkeavan postiosoitteen. Poikkeava osoite ei päivity automaattisesti. Jos postiosoitteesi muuttuu, sinun on ilmoitettava Asiointipalvelussa uusi osoitteesi taloyhtiön käyttöön.

Jos sinulla on turvakielto tai yhteystietojen luovutuskielto, ilmoita vain turvallinen postiosoite. Em. tapauksissa ole aina suoraan yhteydessä isännöitsijätoimistoon.
Kuolinpesän yhteystiedot eivät näy Asiointipalvelussa eli ota yhteyttä Maanmittauslaitokseen.

 

Maanmittauslaitos MML on ilmoittanut, että heidän ylläpitämä kiinteistöjen huoneistotietojärjestelmä laajenee vuoden (2025) aikana ja taloyhtiöitä velvoitetaan jatkossa toimittamaan lakisääteisesti myös taloyhtiön hallinnollisia tietoja huoneistotietojärjestelmän rekisteriin.

Huoneistotietojärjestelmään tullaan jatkossa keräämään tietoja taloyhtiöiltä niiden kunnossapito- ja muutostöistä, kunnossapitotarveselvityksistä, osakkaiden muutostöistä sekä taloyhtiölaina- sekä osakkaiden vastikemaksutiedoista.

Edellä mainitut tiedot taloyhtiöiden pitää toimittaa pääsääntöisesti konekielisesti huoneistotietojärjestelmään 30.6.2026 mennessä. Tämän jälkeen tiedot toimitetaan jatkossa aina mahdollisten yhtiökokousten jälkeen tai muutosten yhteydessä. Positiivisen luottorekisterin vaatimat taloyhtiölainatiedot luotonantajilta tulee löytyä huoneistotietojärjestelmästä 30.11.2025.

 

Lähde: Maanmittauslaitos 30.3.2025

Pelastuslaki muuttui palovaroittimien osalta 1.1.2024. Muutosten myötä vastuu asuinrakennusten palovaroittimista siirtyy asukkaalta rakennuksen omistajalle, kuten taloyhtiölle. Uudistuksessa on kahden vuoden siirtymäaika, eli taloyhtiöiden tulee suorittaa tarvittavat toimenpiteet vuoden 2025 loppuun mennessä.

Huoneiston asukkaan velvollisuutena on puolestaan ilmoittaa viipymättä taloyhtiölle palovaroittimessa havaituista vioista, kuten pariston loppumisesta sekä varoittimen kuukauisittaisesta testaamisesta. Asukkaiden on tärkeää huomioida, että rakennuksen omistajalla eli esimerkiksi taloyhtiön edustajalla on oikeus päästä asuntoon velvollisuuksien toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että palovaroittimia koskevat velvollisuudet toteutuvat jatkossa paremmin ja varmistetaan palovaroittimien toiminta. 

Taloyhtiö tiedottaa huoneistoihin mahdollisista tulevista toimenpiteistä.

Lähde: Pelastustoimi 25.1.2024. www.pelastustoimi.fi

Tiedote 27.8.2025

Palovaroittimien asennustyöt käynnissä huoneistoissa

Palovaroittimien asennustyöt ovat käynnissä taloyhtiöissä ja työt ovat edenneet hyvin. Kiinteistökohtaisesta ajankohdasta tiedotetaan tarkemmin asennustöiden aikataulun varmistumisen jälkeen ja asennustöiden on tarkoitus valmistua viimeistään syksyn 2025 aikana.

Isännöintitoimiston asunto-osakeyhtiöiden siirto huoneistotietojärjestelmään on edennyt vauhdilla. Palvelun piiriin kuuluvat asiakastaloyhtiöt ovat nyt kaikki siirretty Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään.

Siirtyneiden taloyhtiöiden osakkeenomistajille ja asianosaisille on toimitettu kirjallinen tieto siirtymisestä. Kirjeen yhteydessä toimitettu myös ohjeistus ja lisätietoa esimerkiksi osakekirjan kuolettamisesta ja sen toimittamisesta Maanmittauslaitokselle. Mikäli asia on ajankohtainen, niin Maanmittauslaitos sijaitsee Turussa osoitteessa: Itsenäisyydenaukio 2. Turku, puh. 029 530 1110 (valtakunnallinen).

Lisätietoa: Maanmittauslaitos

HUOM! Toimitathan tiedon muutoksesta edelleen isännöintitoimistoon esim. laskutusta varten

Omistajamuutoksessa kauppakirja tai muu vast. saantoasiakirja pitää toimittaa viipymättä tiedoksi myös taloyhtiölle (isännöintitoimisto) esimerkiksi vesimittarilaskutusta tai osoitemuutosta varten AsOyL 3 luvun 6§ sekä Maanmittauslaitoksen hyväksymän siirron käsittelyajan vuoksi.


Tiedote 15.9.2022/ Päivitys 27.2.2023

Isännöintitoimistonne on aloittanut vaiheittain taloyhtiöiden osakeluetteloiden siirron Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään. Siirron jälkeen taloyhtiö ilmoittaa osakeluettelon siirrosta osakkaille samalla tavalla kuin kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan.

Ajankohtaisesta siirtotiedosta tulee myös aina maininta mm. isännöitsijäntodistukseen.

Osakeluettelon siirron jälkeen jokaisen osakkaan tulee hakea osakehuoneistonsa omistuksen rekisteröintiä huoneistotietojärjestelmään. Rekisteröinnin yhteydessä Maanmittauslaitos mitätöi paperisen osakekirjan. Omistuksen rekisteröintiä tulee hakea 10 vuoden kuluessa osakeluettelon siirrosta. Jos osakehuoneiston omistaja vaihtuu osakeluettelon siirron jälkeen, uuden osakkaan tulee hakea omistuksen rekisteröintiä kahden kuukauden sisällä omistuksen vaihtumisesta.

Julkisuudessa on puhuttu paljon siitä, miten sähköä riittää tulevana talvena. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena tilanne sähkömarkkinoilla on tiukempi kuin mihin on totuttu. 

Sähköä on koko ajan tuotettava ja kulutettava yhtä paljon. Sähköpula tarkoittaa tilannetta, jossa sähköä käytetään enemmän kuin sitä tuotetaan ja tuodaan. Kun kaikki muut keinot sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseksi on käytetty, sähköpulassa viimeinen vaihtoehto, on tehdä hallittuja suunniteltuja sähkökatkoja. Jos koko Suomen sähköjärjestelmä kaatuisi, sähköjen palauttaminen veisi useita tunteja, jopa päiviä, jona aikana koko yhteiskunta olisi ilman sähköä. Lyhyet, kiertävät ja suunnitellut sähkökatkot ovat viimeinen keino estää tämä sähköpulatilanteessa. Tällaiset katkot kestävät kerrallaan noin kaksi tuntia ja niitä kierrätetään asiakkaiden välillä. Sähköpulatilanne voi olla myös toistuva. 

Sähköpulan varalle on olemassa tarkat suunnitelmat ja toimintaa on harjoiteltu. Sähköpulan sattuessa tilanne on ammattilaisten hallinnassa. 

Sähköpulan riskiä kasvattaa pitkäkestoinen kylmä tuuleton pakkasjakso sekä häiriöt sähkön tuotannossa tai siirrossa. Sähkön käyttäjät voivat vaikuttaa sähköpulan syntymiseen vähentämällä sähkönkäyttöään. Erityisen tärkeää on vähentää sähkönkäyttöä sellaisina ajankohtina, kun on ennakkoon tiedotettu kohonneesta sähköpulan mahdollisuudesta. Sähkönkäytön ajallinen siirtäminen eli kulutusjousto on tärkeää. Sähköntarve on yleensä suurimmillaan arkisin aamulla kello 8–10 ja uudelleen alkuillasta tavallisimmin kello 16-17 ja uudelleen 19-20 välillä. Sähkönkäyttöä voi pyrkiä siirtämään muihin ajankohtiin. Pienilläkin sähkönsäästötoimenpiteillä on vaikutusta, kun suuri määrä ihmisiä osallistuu. 

Kun sähköpulan riski tiedetään ennalta, siitä kerrotaan esimerkiksi uutisissa. Jos sähköpulatilanne syntyy yllättäen, esimerkiksi vian vuoksi, ei siitä aina ole mahdollista tiedottaa etukäteen. Ennakkotiedottamiseen pyritään aina, kun se on mahdollista. 

On tärkeä muistaa, että sähkökatkoja voi tulla myös muista syistä kuin sähköpulasta, esimerkiksi myrskyn kaataessa puita sähkölinjoille tai laitevian seurauksena. Kaikkien tulee olla varautuneita lyhyisiin sähkökatkoihin. Lisätietoa varautumisesta saa esimerkiksi osoitteesta: https://72tuntia.fi/

Lähde: Energiateollisuus sivusto 4.11.2022

PM: Näin varaudut pitkiin sähkökatkoihin -opas

Taloyhtiön sähkösopimusta käyttävät asiakkaat

Jos asut yhteismittaustalossa eli sähkösopimuksesi on taloyhtiösi nimissä, ei valitettavasti voi tilata suoraan omaa huoneistoasi koskevia tiedotteita Turku Energia Sähköverkoilta. Vuokralainen voi tarkistaa huoneistosi sähkösopimuksesi tilanteen vuokranantajaltasi.

Tietoa mahdollisista sähkökatkoista ja Turku Energian sähköjakelun ajantasaisesta tilanteesta saatte tällöin Turku Energia Sähköverkkojen:  Keskeytyskartta- sivustolta .

 

Osakkaan muutostyöilmoituslomake taloyhtiölle päivitetty.

Uusi lomake tulostettavissa:  Lisätietoa / Asukkaat/  Osakkaan muutostyöilmoitus taloyhtiölle/

Mikä on huoneistotietojärjestelmä?

Huoneistotietojärjestelmä on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä järjestelmä, joka otettiin käyttöön vuoden 2019 alusta. Huoneistotietojärjestelmään kootaan aluksi tiedot kaikista osakehuoneistoista. Osakehuoneistot voivat asuntojen ohella olla esimerkiksi autotalleja. Kun tiedot osakehuoneistoista on viety huoneistotietojärjestelmään, voidaan osakehuoneistoille tehdä sähköisiä omistus- ja panttausmerkintöjä.

Huoneistotietojärjestelmän avulla asuntokaupassa voidaan ottaa käyttöön digitaaliset toimintatavat. Huoneistotietojärjestelmän käyttöönotto ei aiheuta välittömiä toimenpiteitä osakehuoneiston omistajalle. Yksittäinen osakas toimii kuten ennenkin siihen saakka, kunnes taloyhtiö on tehnyt osakeluettelon siirron. Omistusoikeuden osoitus perustuu edelleen paperiseen osakekirjaan ja osakas voi käyttää osakeoikeuksia esim. yhtiökokouksessa kuten tähänkin asti. Osakekirja voi olla edelleen lainan vakuutena tai muutoin säilytyksessä pankissa.

Ennen 1.1.2019 perustettujen asunto-osakeyhtiöiden tulee siirtää osakeluettelonsa ylläpito huoneistotietojärjestelmään tämän hetkisen tiedon mukaan 31.12.2023 mennessä. Siirron jälkeen taloyhtiön velvoite ylläpitää osakeluetteloa ja selvittää omistajavaihdostilanteita päättyy.

Isännöitävät taloyhtiömme siirtyvät vaiheittain huoneistotietojärjestelmän käyttöön.

Asbesti on yhteisnimitys monille kuitumineraaleille. Sitä käytetään muun muassa tulenkestävänä eristeenä ja sidosaineena. Talojen rakenteita purettaessa asbestista hengitysilmaan irtoavat aineosoat ovat terveydelle erittäin vaarallista. Suomessa asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa vuosina 1922–1992. Sen käyttö kiellettiin 1993. Erityisen runsasta asbestin käyttö on ollut vuosina 1963–1979.

Asbestia on käytetty rakentamisessa esimerkiksi putkieristeissä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa ja palokatkoeristeissä.

Lain mukaan tilaaja (osakas tai taloyhtiö) vastaa asbesti-/haitta-ainekartoituksen tilaamisesta ja mahdollisista purkutöistä puhdasilmanäytteineen sekä em. kustannuksista. Ennen vuotta 1994 valmistuneiden rakennusten korjaustöiden osalta on otettava huomioon Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista 684/2015 sekä Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015. Purkutyötä ei saa aloittaa ennen asbestikartoitusta tai selvitystä purettavista materiaaleista ja ilmoituksen käsittelyä.

Kartoituksen suorittamisesta ja sen tuloksista pitää ilmoittaa taloyhtiölle ennen töiden jatkamista.

Isännöinti- ja tilipalvelu Tolvanen Oy on valittu Suomen parhaaksi vuonna 2014 ISA-auditoiduksi isännöintiyritykseksi Helsingissä 15.1.2015.

 

 

 

 

 

 

Valinnan tekivät Isännöinnin Auktorisointi ISA ry ja yksi maailman johtavista sertifiointilaitoksista DNV GL.

Lisätietoa: Isännöinnin Auktorisointi ISA ry

Sisäasiainministeriö julkaisee asuinkiinteistöjen pelastussuunnittelua koskevia ohjeita. Ohjeissa ohjeistetaan asuinkiinteistöjen omatoimisen varautumisen toteuttamista ja pelastussuunnitelman laadintaa. Ohjeen tavoitteena on asuinkiinteistöjen oman turvallisuusvastuun tunnistamisen helpottaminen sekä pelastussuunnittelun kehittäminen palvelemaan käytännön turvallisuustyötä ja asukkaiden arkea. Pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa.

Lisätietoa pelastussuunnitelmasta asunto-osakeyhtiössä (Taloyhtiön pelastussuunnitelman laadinta)