Tiedotteet

Kotien varautuminen poikkeuksellisiin sähkökatkoihin

Julkisuudessa on puhuttu paljon siitä, miten sähköä riittää tulevana talvena. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena tilanne sähkömarkkinoilla on tiukempi kuin mihin on totuttu. 

Sähköä on koko ajan tuotettava ja kulutettava yhtä paljon. Sähköpula tarkoittaa tilannetta, jossa sähköä käytetään enemmän kuin sitä tuotetaan ja tuodaan. Kun kaikki muut keinot sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseksi on käytetty, sähköpulassa viimeinen vaihtoehto, on tehdä hallittuja suunniteltuja sähkökatkoja. Jos koko Suomen sähköjärjestelmä kaatuisi, sähköjen palauttaminen veisi useita tunteja, jopa päiviä, jona aikana koko yhteiskunta olisi ilman sähköä. Lyhyet, kiertävät ja suunnitellut sähkökatkot ovat viimeinen keino estää tämä sähköpulatilanteessa. Tällaiset katkot kestävät kerrallaan noin kaksi tuntia ja niitä kierrätetään asiakkaiden välillä. Sähköpulatilanne voi olla myös toistuva. 

Sähköpulan varalle on olemassa tarkat suunnitelmat ja toimintaa on harjoiteltu. Sähköpulan sattuessa tilanne on ammattilaisten hallinnassa. 

Sähköpulan riskiä kasvattaa pitkäkestoinen kylmä tuuleton pakkasjakso sekä häiriöt sähkön tuotannossa tai siirrossa. Sähkön käyttäjät voivat vaikuttaa sähköpulan syntymiseen vähentämällä sähkönkäyttöään. Erityisen tärkeää on vähentää sähkönkäyttöä sellaisina ajankohtina, kun on ennakkoon tiedotettu kohonneesta sähköpulan mahdollisuudesta. Sähkönkäytön ajallinen siirtäminen eli kulutusjousto on tärkeää. Sähköntarve on yleensä suurimmillaan arkisin aamulla kello 8–10 ja uudelleen alkuillasta tavallisimmin kello 16-17 ja uudelleen 19-20 välillä. Sähkönkäyttöä voi pyrkiä siirtämään muihin ajankohtiin. Pienilläkin sähkönsäästötoimenpiteillä on vaikutusta, kun suuri määrä ihmisiä osallistuu. 

Kun sähköpulan riski tiedetään ennalta, siitä kerrotaan esimerkiksi uutisissa. Jos sähköpulatilanne syntyy yllättäen, esimerkiksi vian vuoksi, ei siitä aina ole mahdollista tiedottaa etukäteen. Ennakkotiedottamiseen pyritään aina, kun se on mahdollista. 

On tärkeä muistaa, että sähkökatkoja voi tulla myös muista syistä kuin sähköpulasta, esimerkiksi myrskyn kaataessa puita sähkölinjoille tai laitevian seurauksena. Kaikkien tulee olla varautuneita lyhyisiin sähkökatkoihin. Lisätietoa varautumisesta saa esimerkiksi osoitteesta: https://72tuntia.fi/

Lähde: Energiateollisuus sivusto 4.11.2022

PM: Näin varaudut pitkiin sähkökatkoihin -opas

Taloyhtiön sähkösopimusta käyttävät asiakkaat

Jos asut yhteismittaustalossa eli sähkösopimuksesi on taloyhtiösi nimissä, ei valitettavasti voi tilata suoraan omaa huoneistoasi koskevia tiedotteita Turku Energia Sähköverkoilta. Vuokralainen voi tarkistaa huoneistosi sähkösopimuksesi tilanteen vuokranantajaltasi.

Tietoa mahdollisista sähkökatkoista ja Turku Energian sähköjakelun ajantasaisesta tilanteesta saatte tällöin Turku Energia Sähköverkkojen:  Keskeytyskartta- sivustolta .

 

Huoneistotietojärjestelmän siirtoaika päättyy 31.12.2023

Taloyhtiöille asetettua määräaikaa osakeluetteloiden siirtämiselle huoneistotietojärjestelmään on jatkettu vuodella 31.12.2023 saakka.

Lähde: Oikeusministeriö 15.1.2021


Tiedote 15.9.2022

Isännöintitoimisto aloittaa kiinteistökohteiden siirtämisen vaiheittain syksyn 2022 aikana. Siirrosta sekä tarkemmasta aikataulusta tiedotetaan kaikkia osallisia taloyhtiön hallituksen siirtopäätöksen jälkeen.

Ajankohtaisesta siirtotiedosta tulee myös aina maininta mm. isännöitsijäntodistukseen.

Todistus varainsiirtoverosta korvaa leimatun varainsiirtoveroilmoituksen

Paperista varainsiirtoveroilmoitusta ei enää marraskuusta 2019 alkaen leimata Verohallinnon asiakaspalvelupisteessä. Asunnon ostaja saa suoritetusta varainsiirtoverosta todistuksen, kun sekä varainsiirtoveroilmoitus että maksu ovat saapuneet Verohallintoon.

Isännöitsijän vastuu säilyy ennallaan:isännöitsijän pitää pyytää asunnon uudelta omistajalta todistus suoritetusta varainsiirtoverosta ennen osakeluetteloon merkitsemistä. Todistuksia voi olla kahdenlaisia:

  • Jos kaupat on tehty ilman kiinteistönvälittäjää, ostaja saa Verohallinnolta todistuksen varainsiirtoverosta:
  • Jos kaupassa on käytetty kiinteistönvälittäjää, ostaja saa välittäjältä kuittauksen sähköisestä varainsiirtoveroilmoituksesta.

Siirtymävaiheessa asiakkailla voi olla vielä myös vanhanmallisia leimattuja varainsiirtoveroilmoituksia. Kaikki nämä tositteet ovat riittäviä selvityksiä varainsiirtoveron suorittamisesta.

Huomaa, että marraskuusta alkaen varainsiirtoveroilmoitus on ostajakohtainen. Jos asunnolla on useita omistajia, jokaisen on esitettävä oma todistuksensa varainsiirtoveron maksamisesta.

Lähde: Verohallinnon tiedote 12.9.2019

Paperiset osakekirjat poistuvat 2023 mennessä ja huoneistotietojärjestelmään siirtyminen

Mikä on huoneistotietojärjestelmä?

Huoneistotietojärjestelmä on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä järjestelmä, joka otettiin käyttöön vuoden 2019 alusta. Huoneistotietojärjestelmään kootaan aluksi tiedot kaikista osakehuoneistoista. Osakehuoneistot voivat asuntojen ohella olla esimerkiksi autotalleja. Kun tiedot osakehuoneistoista on viety huoneistotietojärjestelmään, voidaan osakehuoneistoille tehdä sähköisiä omistus- ja panttausmerkintöjä.

Huoneistotietojärjestelmän avulla asuntokaupassa voidaan ottaa käyttöön digitaaliset toimintatavat. Huoneistotietojärjestelmän käyttöönotto ei aiheuta välittömiä toimenpiteitä osakehuoneiston omistajalle. Yksittäinen osakas toimii kuten ennenkin siihen saakka, kunnes taloyhtiö on tehnyt osakeluettelon siirron. Omistusoikeuden osoitus perustuu edelleen paperiseen osakekirjaan ja osakas voi käyttää osakeoikeuksia esim. yhtiökokouksessa kuten tähänkin asti. Osakekirja voi olla edelleen lainan vakuutena tai muutoin säilytyksessä pankissa.

Ennen 1.1.2019 perustettujen asunto-osakeyhtiöiden tulee siirtää osakeluettelonsa ylläpito huoneistotietojärjestelmään tämän hetkisen tiedon mukaan 31.12.2023 mennessä. Siirron jälkeen taloyhtiön velvoite ylläpitää osakeluetteloa ja selvittää omistajavaihdostilanteita päättyy.

Isännöitävät taloyhtiömme eivät ole vielä siirtyneet huoneistotietojärjestelmän käyttöön.

Asiasta ja järjestelmän käyttöönotosta tiedotetaan taloyhtiössä tarkemmin myöhemmin.

Asbestilainsäädäntöuudistus 1.1.2016

Asbesti on yhteisnimitys monille kuitumineraaleille. Sitä käytetään muun muassa tulenkestävänä eristeenä ja sidosaineena. Talojen rakenteita purettaessa asbestista hengitysilmaan irtoavat aineosoat ovat terveydelle erittäin vaarallista. Suomessa asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa vuosina 1922–1992. Sen käyttö kiellettiin 1993. Erityisen runsasta asbestin käyttö on ollut vuosina 1963–1979.

Asbestia on käytetty rakentamisessa esimerkiksi putkieristeissä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa ja palokatkoeristeissä.

Lain mukaan tilaaja (osakas tai taloyhtiö) vastaa asbesti-/haitta-ainekartoituksen tilaamisesta ja mahdollisista purkutöistä puhdasilmanäytteineen sekä em. kustannuksista. Ennen vuotta 1994 valmistuneiden rakennusten korjaustöiden osalta on otettava huomioon Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista 684/2015 sekä Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015. Purkutyötä ei saa aloittaa ennen asbestikartoitusta tai selvitystä purettavista materiaaleista ja ilmoituksen käsittelyä.

Kartoituksen suorittamisesta ja sen tuloksista pitää ilmoittaa taloyhtiölle ennen töiden jatkamista.

Ohje asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelman laatimisesta

Sisäasiainministeriö julkaisee asuinkiinteistöjen pelastussuunnittelua koskevia ohjeita. Ohjeissa ohjeistetaan asuinkiinteistöjen omatoimisen varautumisen toteuttamista ja pelastussuunnitelman laadintaa. Ohjeen tavoitteena on asuinkiinteistöjen oman turvallisuusvastuun tunnistamisen helpottaminen sekä pelastussuunnittelun kehittäminen palvelemaan käytännön turvallisuustyötä ja asukkaiden arkea. Pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa.

Lisätietoa pelastussuunnitelmasta asunto-osakeyhtiössä (Taloyhtiön pelastussuunnitelman laadinta)

Auktorisointi

Muutto-ohje

Asunto-osakeyhtiölaki